Illustraatio Fleminginkadun kävelykatukokeilusta. Kuva: Niilo Tenkanen

Kallion “Luuppi” ja Fleminginkadun kävelykatukokeilu

Mitä jos Kallion vilkkaana sykkivälle kaupunkielämälle olisi oma olohuonemainen kaupunkitilansa? Kuvittele asukkaita, vierailijoita ja kaupunkikulttuuria yhteen tuova alueen läpi kiemurteleva valtasuoni. Paikka, jonne tietäisi suunnistaa ja jota pitkin voisi rauhassa flaneerata ihmisiä katsellen. Paikka, jonka kautta voisi kulkea turvallisesti tärkeimpiin kohteisiin, ja jonka varrelta löytyvät katukirpputorit ja -juhlat sekä kiinnostavimmat kohtaamispaikat. Paikka, joka tarjoaisi nuorimmille kalliolaisille leikkimahdollisuuksia ja vanhimmille penkkejä, joilla hengähtää hetkeksi.

Tämä on visiomme elämästä tulevaisuuden Kalliossa. Mahdollisuus kävellä ympäri Kalliota viihtyisiä kävelykatuja ja turvallisia kävelypainotteisia katuja pitkin.

Kallion Luuppi on visio rengasmaisesta reitistä, joka muuttaisi alueen vilkkaimpia katuja aiempaa selkeämmin kaikille avoimiksi kaupunkitiloiksi ja toimisi ihmisiä ja kaupunkikulttuuria yhteen tuovana valtasuonena keskellä alueen merkittävimpien puisto- ja oleskelualueiden verkostoa.

Saattaa kuulostaa utopistiselta, mutta Kallion alueen historiassa mikään ei ole ollut niin varmaa kuin muutos. Työväen kaupunginosaksi alun perin ensin puutaloina ja sitten kivitaloina rakentuneen alueen lähihistorian tarina on pikkuhiljaa tapahtunut kehitys Suomen kaupunkikulttuurin sydämeksi.

Taidemyyjä Vaasankadulla

80-luvulta alkaen yhä useamman huulilta kuultiin sanapari ”Suomen Soho”, kun alue alkoi keskiluokkaistua ja saada boheemia ilmapiiriä opiskelijoiden ja muusikoiden löydettyä alueen. Vuosituhannen vaihteen jälkeisellä vuosikymmenellä Kallio kiilasi Punavuoren rinnalle kantakaupungin kiehtovimman ravintola- ja kulttuurielämän sekä trendiliikkeiden kolkkana. Vietettiin Kuula-kahvilan, Om’Pun, ja Kolan avajaisia. Punavuorelainen Hiutale-baarikin perusti sisarpisteen Porthaninkadulle.

Viime vuosikymmenellä Kalliossa koettu ruokaravintoloiden esiinmarssi on puolestaan generoinut herkuttelijoille monipuolisen valikoiman ruokapaikkoja eksoottisista keittiöistä katuruokaan ja fine diningiin asti. Samalla kaduille on ilmestynyt lukuisia leipomoita ja valoisia kahviloita brunsseineen. Entisen Elannon korttelin, eli nk. Kompleksin yökerhot ovat sementoineet alueesta yöelämän keskuksen ja vintageliikkeet trenditietoisten ykköskohteen.

Reitti Hakaniemestä Porthaninkadun, Fleminginkadun ja Vaasankadun kautta Sörnäisiin on Kallion alueen ravintolaelämän keskus. Lämpökartta korostaa alueen terassien ja parkletien klusteroitumista. Pohjakartta Openstreetmap, data Helsingin kaupunki.

Erityisin ja ihastuttavin 2010-luvun muutos Kalliossa on ollut omaehtoisen ja yhteisöllisen kaupunkikulttuurin kukoistus. Alueen kaduille ja puistoihin ovat tuoneet kuhinaa vuorotellen mm. Ravintolapäivä, Siivouspäivä, kirpputorit ja Kallio Block Partyt.

Uudistuminen on ollut läpileikkaavaa, mutta silti keskittynyttä. Kallion tapahtumat sekä ajanvietto- ja asiointipaikat ovat selkeästi klusteroituneet nauhamaisesti paljon käytettyjen kulkureittien ja kiintopisteiden yhteyteen.

Luonnollinen askel Kallion kehittymiselle oli sitoa näitä kalliolaisuuden ytimiä tiiviimmin toisiinsa ja tehdä lisää tilaa ihmisille. Antaa kaupunkielämälle valtaväylä kukoistaa. Parhaiten tätä voisi soveltaa rengasmaisella reitillä Porthaninkatu-Fleminginkatu-Vaasankatu-Hämeentie. Vyöhykkeen voisi nimetä vaikka Kallion Luupiksi.

Hämeentie
Uusittu Hämeentie on pitkälti valmis Luupin palanen. Yrityksiä voisi edelleen kannustaa ottamaan haltuun laajennettuja jalkakäytäviä ja kaupunki voisi mm. lisätä katuvihreää.

Luuppi-visio ei edellyttäisi suuria investointeja, mutta sillä olisi valtava potentiaali tehdä Kalliosta entistäkin kutkuttavampi ja luoda mahdollisuuksia paisuttaa paikallistaloutta. Sen lisäksi, että rengasmainen reitti loisi turvallista ja viihtyisää kävely-ympäristöä, se kytkisi toisiinsa alueen erilaisia aukioita, puistoja ja virkistyspaikkoja. Samalla se varmistaisi, että nopeasti muuttuvan kaupunginosan yhtenä keskeisimpänä ulottuvuutena säilyisi kaikille avoin kaupunkitila.

Reitti Ympyrätalolta Kallion kirjastolle on vilkas. Parklet-terassien perustaminen on jo aloittanut autoille pyhitetyn tilan valtaamisen ihmiskeskeisempään käyttöön. Luuppi-visiossa näin voisi tehdä koko kadun matkalta erilaisia tekemis- ja oleskelumahdollisuuksia lisäten.

Reitin eteläosassa Ympyrätalon seudun ja Kallion kirjaston välillä voitaisiin kadunvarsipysäköintipaikkojen poistamisella ja autoliikenteen vähentämisellä leventää jalkakäytäviä ja siten lisätä vehreyttä, penkkejä ja tilaa liikkeiden ja ravintoloiden toiminnan ulottumiselle oviensa ulkopuolelle. Ratikat ja bussit voisivat jäädä kulkemaan Porthaninkadun keskelle vanhaan malliin. Ympyrätalon Linjojen puoleiselle aukiolle voisi samalla puhaltaa uutta elämää.

Fleminginkadun muuttaminen kävelykaduksi loisi Kallion kirjaston tuntumaan yhden laajan puistoalueen.

Kallion kirjaston kohdalla reitti muuttuisi kävelykaduksi, joka jatkuisi Fleminginkatua aina Helsinginkadulle asti. Se ensin yhdistäisi Karhupuiston, Matti Heleniuksen puiston ja kirjaston etupihan yhtenäiseksi puistoalueeksi ja loisi mahdollisuuden lisätä esim. palveluja ja istumapaikkoja puiston käyttäjille. Kirjastolta edemmäs Flemaria kulkiessa voitaisiin muutoksella lisätä vehreyttä kadun varrelle, laajentaa ravintoloiden terassialueita, ja luoda Frantzéninaukiosta monipuolinen ajanviettopaikka.

Franzeninaukio.

Helsinginkadun ylitettyä vastaan tulee Tenhon lippakioskin aukio, jonka ohi Luuppi jatkuisi edelleen kohti Vaasankatua, joka myös muutettaisiin kävelykaduksi aina Vaasanpuistikkoon asti. Autoilta vapautuvaa tilaa voisi piristää istutuksilla ja antaa ravintoloiden ja kauppojen käyttöön. Luupin täydentäisi hiljattain uudistunut Hämeentie, jonka varrelle voisi lisätä vehreyttä katutilaa pehmentämään.

Vaasankatu on kaupungin eläväisimpiä katuja.

Miten edetä? On selvää, että katujen muuttaminen joksikin kertaheitolla voi johtaa puolivillaiseen toteutukseen. Paras tapa tehdä Luuppi-visiosta todellisuutta onkin kevyiden kokeilujen sarja. Pysyvät muutokset tehtäisiin niistä kertyneisiin oppeihin perustuen.

Tältä pohjalta ehdotamme, että Kallion Luupin, eli “keskustan”, kehittäminen aloitetaan toteuttamalla kesän mittainen kävelykatukokeilu eteläisellä Fleminginkadulla. Tämä tarkoittaa Helsinginkadun ja Porthaninkadun välistä osuutta.

Kokeilun keinovalikoimaan kuuluisivat vain kevyet toimenpiteet. Katualueelle voidaan lisätä vehreyttä laatikkoistutuksin ja erilaisin puisin rakentein mm. istumapaikkoja ja pöytiä. Sopivaan kohtaan voi sijoittaa pienen esiintymislavan tai -alueen. Ravintoloille annettaisiin lupa laajentaa terassialueitaan ja kaupat saisivat toteuttaa ulkomyyntiä.

Tunnelmaa Fleminginkadulla kävelykatukokeilukesänä 2022. Kuva: Niilo Tenkanen.

Kadulle jäisi kapea jaetun tilan ajoväylä tonteille ajoa ja tavarantoimituksia varten. Asukaspysäköintipaikat poistetaan kokeilualueelta väliaikaisesti ja lähikatujen ajojärjestelyjä muutetaan tarvittaessa kokeilun ajaksi (esim. yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseksi). Flemaria käyttävät bussit reititettäisiin uudelleen kokeilun ajaksi (esim. Kaarlenkadulle) ja taksitolpalle etsittäisiin uusi tilapäinen paikka.

Kokeilun lopulliset ratkaisut tehtäisiin vuorovaikutuksessa asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Idea Fleminginkadun kävelykatukokeilusta ja Kallion Luupin kehittämisen lähtölaukauksesta on mukana syksyn osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä. Voimme yhdessä tehdä käveltävien kaupunkitilojen Kalliosta todellisuutta.

Timo Hämäläinen & Miika Norppa

2 thoughts on “Kallion “Luuppi” ja Fleminginkadun kävelykatukokeilu”

  1. Nyt jo on ihan liikaa älämölöä kaduilla! Asukkaat haluavat nukkua öisin. Nykyiset terassimahdollisuudet riittävät.

Leave a Reply